Tälle sivulle tulee tietoa valmistuvien opiskelijoiden ohjauskokemuksista.

Pirkanmaan ammattiopistosta valmistumassa olevien opiskelijoiden ohjauskokemuksiin keskittyvässä tutkimuksessa (Rivinoja 2012) keskitytään erityisesti tarkastelemaan, millaisia kokemuksia opiskelijoille on muodostunut opintojen ohjauksesta heidän ammattiopistossa opiskelemaltaan ajalta ja millaisia tarpeita heillä on opintojen ohjauksen suhteen. Samalla tutkimuksessa selvitetään, onko ohjaustarpeiden ja -kokemusten sekä urasuunnitelmien ja -odotusten välillä havaittavissa yhteyttä.

Keskeisinä tutkimusongelmina ovat seuraavat kolme kysymystä: 1) Millaista opintojen ohjaus on ollut opiskelijoiden kokemusten mukaan ammattiopisto-opintojen alussa, keskivaiheessa ja loppupuolella? 2) Onko opiskelija saanut henkilökohtaista ohjausta opintojen eri vaiheissa ja onko sitä hänen mielestään ollut tarpeeksi? 3) Kokeeko opiskelija saaneensa tarpeeksi ohjausta liittyen ura- ja jatko-opintosuunnitelmien tekoon sekä työnhakuun?

Tutkimus on toteutettu strukturoidun kyselylomakkeen avulla alkukeväällä 2012. Kyselylomakkeella saatuja tuloksia on analysoitu kvantitatiivisella tutkimusmenetelmällä SPSS-ohjelmaa käyttäen. Tutkimukseen osallistui yhteensä 46 opiskelijaa kahdesta eri koulutusohjelmasta.

Tutkimuksessa keskeisessä osassa on luonnollisesti opintojen ohjaus, jota lähestytään konstruktivistisen ohjauskäsityksen, sosiodynaaminen ohjausmallin sekä holistisen ohjauksen mallin näkökulmista. Näiden teoreettisten näkökulmien lisäksi opintojen ohjausta tarkastellaan henkilökohtaisen ohjauksen, opiskelijoiden ohjaustarpeiden sekä opiskelu- ja urasuunnitelmien käsitemaailmoista ja tarkastelemalla ohjausta toisen asteen opinnoissa.

Rivinoja, T. 2012. Ammattiopistosta valmistuvien opiskelijoiden kokemuksia opintojen ohjauksesta. Kasvatustieteen kandidaatintutkielma. Tampereen yliopisto:


Ammattiopistosta valmistuvien kokemuksia opintojen ohjauksesta

Tietoa heidän opintojen ohjauskokemuksistaan on kerätty strukturoidulla kyselylomakkeella, jolla saatuja tuloksia on analysoitu kvantitatiivisella menetelmällä SPSS-ohjelmaa käyttäen. Analysoidun tutkimusaineiston koko on 46 tilastoyksikköä.